Australian tiedotusvälineet ovat käsitelleet Kreikan talouskriisiä myös Euroopan Unionin ja yhteisvaluutta euron tulevaisuuden näkökulmasta. Kriisin pahenemista on pidetty osoituksena EU:n päätöksentekijöiden epäonnistumisesta, ja taustalla on tiedotusvälineiden näkemyksen mukaan paitsi kreikkalaisten oma epärehellisyys, myös sijoittajat, koska "ketään ei pakotettu lainaamaan rahaa".
Australialaisten tiedotusvälineiden mukaan kriisi on paljastanut euroalueen rakenteelliset heikkoudet, kun Kreikka ei voi erota yhteisvaluutasta.
EU:n ja IMF:n haasteet ovat erittäin suuret, ja niiden tulee vakuuttaa markkinat Kreikan luottokelpoisuudesta. Kreikan kriisin suurimpaa uhkia ovat kriisin leviäminen muihin maihin, eurooppalaisten pankki-en joutuminen vaikeuksiin ja kriisin aiheuttaman halvaantumisen joh-taminen uuteen globaaliin talouskriisiin, jolla olisi vaikutuksia myös Australiaan.
Kreikan talouskriisin syvyys tuli yllätyksenä, vaikka maan talouden perustan hauraudesta on ollut viitteitä jo kauan. Tässä yhteydessä on nostettu esiin Euroopan Unionin kohtalo, joka on kirvoittanut mediahuomiota myös Australiassa. Kreikan talouskriisiä, ”uhkaavaa kreikkalaista katastrofia”, on käsitelty australialaisissa tiedotusvälineissä osana laajempaa spekulaatiota Euroopan Unionin ja yhteisvaluutta euron tulevaisuudesta. Kreikan kriisi on ollut kuluneiden kahden viikon ajan suurin ulkomaanuutinen, jota suurimmat sanomalehdet ovat seuranneet päivittäin. Uutisointi on ollut korostuneen pessimististä ja siinä on ollut jälkiviisastelun makua, mutta viime päivinä, pelastuspaketin hyväksymistä seuranneiden levottomuuksien ja globaalin talouden reaktioiden seurauksena, huomiota on kiinnitetty myös kriisin mahdollisiin Australiaan ulottuviin vaikutuksiin.
Kreikan talouskriisin syinä australialaiset tiedotusvälineet pitävät paitsi kreikkalaisten vastuutonta taloudenhoitoa, myös lainanantajia: ”For every reckless borrower there is a reckless lender” Kreikan harjoittaman talous- ja rahapolitiikan, harmaan talouden ja todellisen tilanteen kaunistelun lisäksi taustalla nähdään olevan sijoittajien ahneus. ”It takes two to create a bond crisis”, ja korkeiden korkojen perässä juosseiden ja Kreikan talouskasvun kestävyydestä piittaamattomien sijoittajien tulisikin tiedotusvälineiden mukaan kantaa vastuunsa. (The Sydney Morning Herald, 29.4.2010; The Sydney Morning Herald, 2.5.2010; The Australian Financial Review, 6.5.2010).
Australialaiset tiedotusvälineet pitävät kriisiä itseaiheutettuna ja korostavat, että riskit ovat olleet olemassa ja kaikkien tiedossa. Kreikan talouden tila on jäänyt kuitenkin huomiotta suurempien ongelmien ratkaisutarpeen vuoksi. Tiedotusvälineet ovat suhtautuneet kriisiin ja sen ratkaisumahdollisuuksiin suurella kriittisyydellä, pessimistisesti ja besserwissermäisellä otteella. Kreikkaa on kuvattu tiedotusvälineissä ”rammaksi”, ja australialaisissa tiedotusvälineissä on korostettu, ettei huoli Kreikan talouden tilasta ole uutta, sillä jo vuonna 2000 Euroopan keskuspankki huomautti Kreikan valtionvelan olleen suurempi, kuin euroalueen vakaus- ja kasvusopimus sallii. Kreikan tilanteen kuvataankin olevan ”katastrofi, jonka vain odotettiin tapahtuvan”. (The Australian Financial Review, 6.5.2010)
Näin australialaiset tiedotusvälineet vierittävät tilanteesta osavastuun Euroopan Unionin niskaan, sillä niiden näkemyksen mukaan kriisi olisi ollut estettävissä. Australialaisten tiedotusvälineiden näkökulmasta ”tulilinjalla” ovat Kreikka, Portugali ja Espanja, ja ne korostavat, ettei globaali talouskriisi ole vielä ohi. Kreikan kriisin halvaannuttava vaikutus voi olla merkittävä takaisku maailmantalouden toipumiselle. Kreikan ja muiden hauraiden eurotalouksien osalta fokus on siirtynyt yksityiseltä sektorilta julkiselle, huoliin velkojen takaisinmaksusta. Näin ollen tärkeimpien asioiden tieltä siirtynyt velkakriisi on australialaisen median tulkinnan mukaan puhkeamaisillaan. Velkakriiseillä on usein laajemmat vaikutukset, ja ne heijastavat shokkiaaltoja koko globaaliin finanssijärjestelmään. (The Sydney Morning Herald, 29.4.2010; The Australian Financial Review, 6.5.2010) Ennen pelastuspaketin julkistamista australialaiset tiedotusvälineet pitivät kriisiä Euroopan kriisinä, käsittelivät sitä ikään kuin ulkopuolelta ja havainnoivat yksittäisten euroalueen maiden mahdollisuuksia ja riskejä. Pelastuspaketin osoittautuessa kyvyttömäksi rauhoittamaan sijoittajia, tiedotusvälineet nostivat esille kriisin leviämisen mahdollisuuden ja mahdolliset vaikutukset globaalisti, myös Australian talouteen.
Australialaisten tiedotusvälineiden mukaan EU:lla ja IMF:lla on suuri työsarka edessään. EU:n ja IMF:n tulee saada ote Kreikan varoista tilanteessa, jossa on suuri laiminlyönnin mahdollisuus Kreikan puolelta. EU:n ja IMF:n avustuspaketin merkitys nähdään tiedotusvälineissä mahdollisuutena ”ostaa aikaa” velan maksuun ja Kreikan talouden rakenteen muokkaamiseen. Helppo ja lopullinen ratkaisu kriisiin se ei ole. Toisaalta tiedotusvälineet korostavat voimakkaasti ratkaisujen ja nopean toiminnan tarvetta, sillä sijoittajat eivät halua odotella Kreikan talouden kehitystä. Lisäksi pelko Espanjan, Irlannin ja Portugalin mahdollisista samankaltaisista talousuutisista luo markkinoille epävarmuutta ja halvaantumista. Tiedotusvälineiden mukaan kriisin suurin uhka on sen leviämisen mahdollisuus. Australian tiedotusvälineet eivät näe siis Kreikan tilannetta kovin optimistisesti, vaan useissa artikkeleissa keskitytään kuvaamaan erityisesti mahdollisia kielteisiä seurauksia ja haasteita, joita Kreikan talouden tila ja sen paljastuminen globaalin talouskriisin taittuessa koko euroalueelle ja globaalille taloudelle aiheuttaa.
Pelastuspaketilla on australialaisten tiedotusvälineiden mukaan suora yhteys eurooppalaisten pankkien tilanteeseen ja uhkiin, joita kriisi niille aiheuttaa. Erityisesti saksalaisissa ja ranskalaisissa pankeissa on Kreikan velkakirjoja, ja Kreikan laiminlyödessä velkansa vaikutus ulottuisi markkinoihin laajemmin. Pelastuspaketti voisi näin pelastaa Kreikan lisäksi myös euroalueen pankkeja ja edelleen jäsenvaltiota, jotka välttyisivät pahimmalta eli pankkien pelastamiselta. Pahimmassa tapauksessa seurauksena voisi olla luottopula ja uusi globaali talouskriisi. Kreikan pelastaminen lähettää kuitenkin mm. The Sydney Morning Heraldin (29.4.2010) mukaan väärän viestin valtioiden pelastaessa pankkeja ja toisiaan tilanteessa, jossa velkarahalla tehdyt sijoitukset eivät ole kannattaneet. Lopulta velan maksaa joku muu, kuin sen aiheuttaja. Periaate on lehden mukaan huono. Kreikan tilanteessa tulisi vetää raja ulkopuolisten toimijoiden sekaantumiselle. Kriisi ja sen ratkaisu eivät ole vain taloudellinen tai poliittinen kysymys vaan myös moraalinen valinta.
Australialaisten tiedotusvälineiden keskuudessa Kreikan talouskriisin nähdään ilmentävän myös Euroopan Unionin ja talousalueen heikkouksia. Tiedotusvälineet ovat korostaneet Kreikan pelastuspaketin olevan ennenkuulumaton päätös EU:n historiassa, 15 euroalueen valtion ja IMF:n kokoontuessa pelastamaan euroalueeseen kuuluvaa EU-maata. (The Sydney Morning Herald, 3.5.2010; The Australian Financial Review, 6.5.2010) Näin tiedotusvälineet luovat kuvan uudesta vaiheesta EU:n historiassa, joka ei välttämättä ole myönteinen, vaan mahdollisesti ensimmäinen askel pitkällä, unionin ja euroalueen jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta ja yhtenäisyyttä testaavalla tiellä. Tiedotusvälineet ovat käsitelleet myös Kreikan euroalueesta eroamisen mahdollisuutta ja todenneet kriisin paljastavan euroalueen rakenteelliset heikkoudet.
Mikäli Espanjan talouden tilasta paljastuu vastaavanlaisia uutisia, paineet EU:n yhtenäisyyttä kohti lisääntyvät The Australian Financial Reviewn tulkinnan mukaan huomattavasti. Markkinoiden kaivatessa varmuutta EU on luvannut ”vain apua”; mittavan, joskin todennäköisesti riittämättömän pelastuspaketin, joka ei kuitenkaan ole riittänyt vakuuttamaan sijoittajia. IMF:n mukaantulo Kreikan pelastamiseen osoittaa lehden mukaan, ettei EU ole kykenevä ratkaisemaan maanosan ongelmia.
Australialaiset tiedotusvälineet ovat kuvanneet Euroopan Unionin roolia voimakkain sanankääntein. Esimerkiksi The Sydney Morning Herald kirjoittaa, että ”EU:n päätöksentekijät ovat häviämässä taistelun kriisin leviämisen estämiseksi”, kun taas The Australian Financial Reviewn mukaan ”Euroopan hidastelu ennustaa huonoa”. Euroopan reaktioita on syytetty hitaiksi ja kankeiksi, kun ”kriisi syvenee ja syvenee”. Euron ”romahdus” on tiedotusvälineiden mukaan konkreettisin asia, joka kaipaa euroalueen kollektiivista johtajuutta. Euroopan Unionin toiminta kriisissä on synnyttänyt spekulaatioita, onko EU:lla keinoja ja poliittista tahtoa toimia tarpeeksi kriisin leviämisen ehkäisemiseksi (mm. The Australian, 6.5.2010).
Kriisi nähdään paitsi EU:n ja euroalueen toimintaa kipeästi kaipaavana ilmiönä, myös EU:n heikkouden osoituksena. Tiedotusvälineet ovat epäilleet kriisin myötä EU:n johtajuutta, alueen kykyä pysyä yhtenäisenä ja ajaa suuremman kokonaisuuden etua yksittäisten kansallisten intressien sijaan sekä luoda ratkaisuja, joiden kautta vastaavanlaiset kriisit ehkäistään.
Jo ennen kuin pelastuspaketin laajuus oli julkistettu ja Kreikan talouden todellinen tila oli selvinnyt, australialaiset tiedotusvälineet kohdistivat katseensa kriisin seurauksiin ja sen vaikutuksiin tavallisiin kansalaisiin. Kriisin seuraukset lankeavat tiedotusvälineiden mukaan kreikkalaisten veronmaksajien ja euroalueen ja IMF:n jäsenvaltioiden maksettavaksi.
Kreikan taloudellisen tilanteen kohentaminen vaatii välittömiä ja voimakkaita säästötoimenpiteitä. Hallituksen arvostelu, puhjenneet mielenosoitukset ja protestit ovat saaneet huomiota myös australialaisessa mediassa, joka korostaa nykytilan olleen vuosien kehityksen tulosta. Kreikan talous rakentui heikolle perustalle, Euroopan ytimeen haluamiselle hinnalla millä hyvänsä, ja talouskriisi on kuin menneiden velkojen maksua. Kansan yhtenäisyys ja maan vakaus ovat tärkeitä edellytyksiä talouskriisistä selviämiseen. Levottomuuksien tulkitaan heikentävän pelastuspaketin vaikutuksia. Tiedotusvälineissä onkin ollut havaittavissa vastakkainasettelua; toisena osapuolena ovat tavalliset veronmaksajat, toisella taas riskeillä pelanneet ja heikolle perustalle (valtion velkaantumiselle) rakentuvan talouskasvun utopiaan nojanneet sijoittajat sekä valtio, joka ei kyennyt tekemään tarvittavia, poliittisesti epäsuosittuja ratkaisuja.
Kreikan talouskriisi aiheuttaa huolta ympäri maailmaa, sillä pelastuspaketista huolimatta markkinat ovat reagoineet voimakkaasti tilanteeseen. Huoli muiden heikkojen euromaiden talouden tilasta on lisääntynyt ja levinnyt. Sijoittajien luottamus tilanteen kohenemiseen on heikko, ja globaalista talouskriisistä toipuminen on vaakalaudalla. Australian pörssin arvo putosi 17 miljardia Australian dollaria, eli noin 13 miljardia euroa, 5.5.2010, kun pörssit ympäri maailmaa reagoivat ”Kreikan tartunnan” leviämisen pelkoon. Pelastuspaketin suuruudesta huolimatta sen vaikutuksiin suhtaudutaan epäillen. Vaikka Espanjan pääministeri kommentoi ”sietämättömien” huhujen Espanjan satojen miljardien avuntarpeesta olevan ”järjettömiä”, ei pelko dominoefektistä ole hälventynyt. (The Australian, 6.5.2010; The Sydney Morning Herald, 6.5.2010)
Australialaisten tiedotusvälineiden suhtautuminen kriisiin onkin muuttunut; kyseessä ei ole enää vain yhden euroalueen valtion tai Euroopan sisäinen asia, vaan pelastuspaketin julkistamista seuranneet maailmantalouden reaktiot, toisin sanoen luottamuksen puutteen ilmeneminen pörssien laskuna, ovat nostaneet esiin huolen kriisin mahdollisista vaikutuksista Australiaan. Kriisi nähdäänkin yhä vahvemmin uhkana koko maailmantaloudelle ja myös Australialle, ja uutisointi on muuttunut luonteeltaan huolestuneeksi raportoinniksi aiemman kantaaottavan, Eurooppa-keskeisen jälkiviisauden sijaan.
Päivitetty 17.5.2010
