Suoraan sisältöön
Suomen ulkoministeriö

Lapset eivät enää itke - Suomen suurlähetystö, Canberra : Ajankohtaista

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Canberra


Embassy of Finland, Canberra
Puh. +61-2-6273 3800
Sähköposti: sanomat.can@formin.fi ja consular.can@formin.fi
English | Suomi | Svenska | Facebook |  |  | Instagram
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Uutiset, 9.3.2017 | Suomen suurlähetystö, Canberra

Lapset eivät enää itke

Carteret-atolli sijaitsee Papua-Uudessa-Guineassa, vajaat 100 kilometriä Bougainvillen autonomiselta alueelta Tyynellemerelle. Noin vuosikymmen sitten Carteret oli mediahuomion kohteena, koska asukkaista piti tulla maailman ensimmäiset ilmastopakolaiset. Tänään Carteretilla asuu enemmän ihmisiä kuin koskaan. Silti vapaaehtoinen muutto Bougainvillen pääsaarelle on myös alkanut. Suomen Canberran suurlähetystön pitkäkestoinen tuki on mahdollistanut kansalaisjärjestö Tulele Peisan edistysaskeleet matkalla toivottomuudesta pieneen toiveikkuuteen.

"Carteretilla lapset itkivät koko ajan, koska heillä oli nälkä", kommentti, joka kertoo kaiken siitä, miksi perheet haluavat muuttaa Carteretin atollilta Bougainvillen pääsaarelle. Tämän lisäksi Bougainvillen Tinputzissa lapset pääsevät myös kouluun. Carteretin koulu puolestaan oli kuukausia suljettuna, koska sinne ei löytynyt opettajia ruokapulan takia.

Suomen Canberran suurlähetystö on tukenut paikallisen yhteistyön määrärahoista (PYM) poikkeuksellisen kauan kansalaisjärjestö Tulele Peisan työtä Carteretin asukkaiden vapaaehtoisen uudelleenasuttamisen parissa jo vuodesta 2009 lähtien Kokonaisuudessaan tuki on kahdeksan vuoden aikana ollut 125 000 euroa.

Kuluneiden vuosien aikana Tulele Peisa on onnistunut pysyvästi uudelleenasuttamaan noin 150 ihmistä Woroavin kylään Tinputzin hallintoalueella Bougainvillessä. Samaan aikaan virallisten tahojen projektit eivät ole edistyneet. Koko muuton piti olla tehtynä 2012 ja Carteretin vain merellinen museo.

Nyt maailman huomio on toisaalla ja meriveden suolan hedelmättömäksi tekemältä atollilta pitäisi uudelleenasuttaa aikaisempaa enemmän ihmisiä. Carteretin syntyvyys on PNG:nkin mittapuulla huipputasoa. Lukutaidottomuuden ja toimettomuuden piinaamalla atollilla mennään naimisiin jo 13–14-vuotiaina ja lapsikatraat kasvavat suuriksi. Arvioiden mukaan atollin viidellä saarella asuu pian 3 000 ihmistä. Hedelmätön atolli kookospähkinöineen ja kalavesineen elättäisi kenties muutaman sata ihmistä.

Carteretilla ihmiset ovat pitkään olleet riippuvaisia ruoka-avusta, mutta nyt sitäkään ei ole ollut varaa toimittaa. "Tilanne Carteretilla on mennyt huonosta huonompaan", sanoo yksi paikallinen asiantuntija.

Kuva: Antti Niemelä
Asunto Tinputzissa
Tinputzissa Carteretilta muuttaneet asuvat jopa paremmin kuin paikalliset. Taloissa on seinät.

Vapaaehtoisen pakkomuuton ratkaisutekijät

Carteretin ihmiset haluavat muuttaa pääsaarelle, naiset vielä enemmän kuin miehet. Lasten tulevaisuus on ratkaiseva tekijä – ilman kunnon ruokaa ja koulutusta lasten tulevaisuus on asettua 13–14-vuotiaana hiekka-aviopedille naapurimajan lapsen kanssa.

Muutto vaatii kuitenkin tiettyjen edellytysten täyttymistä: maata (Bougainvillessä maanomistuskysymykset ovat pinnalla), asumuksen, vastaanottavan yhteisön hyväksynnän ja mahdollisuuden elättää itsensä. Nämä kaikki edellytykset täyttyvät Tinputzissa, mutta Tulele Peisan yritykset saada maata muualta Bougainvillestä ovat tähän asti kaatuneet. Itse asiassa 60 hehtaaria katolisen kirkon maita Tearoukissa 25 perheen (175–250 henkeä) uudelleenasuttamiseen oli jo luvattu tähän käyttöön, mutta "tavanmukaiset maanomistajat" (customary landowners) olivat ottaneet maan haltuunsa. Käytännössä siis paikalliset asukkaat valtasivat kirkon maat perheidensä kasvaessa.

Tulele Peisan johtaja Ursula Rakova uskoo kuitenkin vakaasti, että maata saadaan kirkolta myös muualta. Suuri muutto pois Carteretilta on kuitenkin siirtynyt jälleen jonnekin tulevaisuuteen. Tearoukiin muuton piti olla valmis Suomen tuen loppuessa vuoden 2017 lopussa.

Kuva: Antti Niemelä
Tulele Peisan johtaja Ursula Rakova
Tulele Peisan johtaja Ursula Rakova esittelemässä Woroavin lisätulonlähdettä minimetsää, joka toteutettiin Suomen rahoituksella.

Maan lisäksi mahdollisuus elättää itsensä on avainasemassa, kun ihmiset atollilla miettivät muuton haasteita. Tinputzissa ruokaa pystytään tuottamaan tarpeeksi, itse asiassa sitä lähetetään myös Carteretille. Koulunkäynti ja terveydenhuolto vaativat kuitenkin myös rahaa. Siihen eivät tällä hetkellä kaakao- ja kopratulot monille riitä.

Tulele Peisa onkin pyrkinyt edistämään Bougainvillen kylien kaakaontuotantoa ja -myyntiä maailmanmarkkinoille. Tämä kuitenkin vaatii kolmen osatekijän toimivuuden (kts. kuvio).

kolmen osatekijän kaavio

Tällä hetkellä puutteita on jokaisella osa-alueella. Kyläläisten pitää oppia enemmän kaakaon viljelystä ja käsittelystä, tuotteen laadun on parannuttava ja kaakaolle pitää löytää uusia myyntikanavia. Tulele Peisan oma kehityssuunnitelma perustuu juuri kaakaoon. Järjestö etsii myyntikanavia ja on investoinut kaakaonkuivattimeen laadun parantamiseksi. Tulele Peisan hienous on, ettei se halua olla ikuisesti apuriippuvainen vaan pyrkii luomaan omia tulonlähteitä, jotka myös tukevat carteretlaisten vapaaehtoista udelleenasuttamista.

Toivottomuudesta toiveikkuuteen

Carteret on kaunis atolli, mutta elämän todellisuus siellä masentaa. Tinputz ei suomalaisesta katsantokannasta ole mikään paratiisi, mutta silti Woroavin kylässä hymy on herkemmässä. Muutto on edistystä ja ennen kaikkea se on tulevalla sukupolvelle edes pieni mahdollisuus.

Se, että seitsemässä vuodessa vain 150 ihmistä on muuttanut, on pettymys. Tosin se oli odotettavissa, koska maan saaminen uudelleenasuttamiseen on maakiistojen, väestönkasvun ja korruption jäytämässä Bougainvillessa hidas prosessi. Sitä vastoin se tosio, että Carteretin väestö on vuosikymmenen takaisen mediahuomion jälkeen käytännössä kaksinkertaistunut, masentaa. Toisaalta taas alku on kuitenkin alku. Muutos on pysyvää.

Eniten toiveikkuutta herättää se, että Suomen suurlähetystön vuonna 2009 valitsema partneri Tulele Peisa on osoittautunut onnistuneeksi valinnaksi. PYM-varat ovat menneet hyvään käyttöön.

Tinputzin aluejohtaja Blaise Vosivai sanoo sen suoraan: "Tämä uudelleenasutusohjelma on ollut erittäin menestyksekäs. " Myös YK:n Papua-Uuden-Guinean maajohtaja Roy Trivedy kehuu Tulele Peisan työtä.

Tinputzissa lapset eivät itke ja käyvät myös koulua, mikäli kaakaotulot vain koulumaksuihin riittävät. Carteret-elämään verrattuna se on loistava mahdollisuus.

Carteret-atollin sijainnin voit tarkistaa täältä.

Antti Niemelä

Tulosta

Päivitetty 10.3.2017


© Suomen suurlähetystö, Canberra  | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot