Monikansalaisuuden (kaksoiskansalaisuuden) aiempaa laajemmin hyväksyvä kansalaisuuslaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359 astui voimaan 1.6.2003. Ulkomaalaisen, joka saa Suomen kansalaisuuden, tai Suomen kansalaisen joka saa toisen maan kansalaisuuden, ei enää tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan.
Suomalainen voi pitää Suomen kansalaisuuden, jos monikansalaisuus hyväksytään siinä valtiossa, jonka kansalaisuuden hän saa. Australia ja Uusi-Seelanti sallivat monikansalaisuuden. Australiassa tai Uudessa-Seelannissa syntynyt on voinut saada syntyessään Australian tai Uuden-Seelannin kansalaisuuden lisäksi myös Suomen kansalaisuuden vanhempiensa mukaan.
Entinen Suomen kansalainen
Mikäli olet ollut Suomen kansalainen ja menettänyt kansalaisuutesi, voit saada sen takaisin ilmoitusmenettelyllä. Ohjeet ilmoituksen tekemiseen ja lomakkeet ovat saatavilla Maahanmuuttoviraston sivuilta: Entinen Suomen kansalainen.
Jätä kansalaisuusilmoitus henkilökohtaisesti poliisille Suomessa tai Suomen edustustoon ulkomailla. Tällä hetkellä Australiassa ilmoituksen voi jättää ainoastaan Canberran suurlähetystöön. Voit myös aloittaa kansalaisuusilmoituksen tekemisen sähköisesti mutta asia ei siirry varsinaiseen käsittelyyn ennen kuin olet kuukauden sisällä käynyt poliisin luona, suurlähetystössä tai kunniakonsulaatissa henkilökohtaisesti. Suurlähetystö tai kunniakonsuli varmistuu henkilöllisyydestäsi sekä tarkistaa hakemukseen liitetyt alkuperäiset asiakirjat.
Monikansalainen voi menettää Suomen kansalaisuutensa 22-vuotiaana, jos hänellä ei ole riittävää yhteyttä Suomeen. Lisätietoja saatavilla Maahanmuuttoviraston sivuilta: http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/kansalaisuuden_menettaminen/kansalaisuuden_sailyttaminen_22-vuotiaana
Säilyttääkseen Suomen kansalaisuuden 18-22 vuotiaan tulee joko hakea Suomen passia tai toimittaa Suomen edustustolle kirjallinen ilmoitus, jossa vahvistaa haluavansa pitää kansalaisuuden. Ilmoituksen on oltava päivätty ja allekirjoitettu.
Maaliskuun alusta 2010 voimaan tullut laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) velvoittaa ulkomailla oleskelevan Suomen kansalaisen ilmoittamaan välittömästi ulkomailla oleskelunsa aikana tapahtuneista henkilötietojen muutoksista, muun muassa lapsen syntymästä, avioliitosta, avioerosta ja nimenmuutoksesta.
Myös passihakemuksen vireillepanon edellytys on, että hakijalla on suomalainen henkilötunnus ja että väestötietojärjestelmässä olevat tiedot ovat ajan tasalla.
Asiakirja (syntymätodistus, vihkitodistus, kansalaisuustodistus, kuolintodistus), johon ilmoitettu tieto perustuu, voidaan lähettää joko henkilön viimeisen kotikunnan maistraattiin tai lähimpään Suomen edustustoon. Asiakirjan täytyy olla alkuperäinen ja laillistettu. Laillistaminen tapahtuu hankkimalla alkuperäiseen asiakirjaan apostille, josta lisätietoa löydät tästä linkistä: http://smartraveller.gov.au/services/legalising-documents-australia.html
⇒ Mikäli asiakas haluaa, että lomakkeiden liitteeksi tarvittavat alkuperäiset asiakirjat palautetaan asiakkaalle, mukaan tulee liittää maksettu, osoitteella varustettu palautuskuori.
Kaikki lomakkeet ovat saatavilla myös www.suomi.fi asiointisivulla.
Lapsen syntymä
Ilmoitus ulkomailla syntyneestä Suomen kansalaisesta
Lomakkeen liitteiksi tarvitaan:
Maistraatti lähettää vanhemmille väestörekisteriotteen lapsesta postitse. Käsittelyaika on useimmiten noin 5-6 viikkoa.
Avioliitto ja rekisteröity parisuhde
Ilmoitus ulkomailla vihitystä Suomen kansalaisesta
Ilmoitus ulkomailla rekisteröidystä parisuhteesta
Lomakkeen liitteiksi tarvitaan:
Kuolema
Ilmoitus ulkomailla kuolleesta Suomen kansalaisesta
* Apostille-leiman asiakirjoihin saa seuraavilta viranomaisilta:
Ulkomailla asuvan Suomen kansalaisen on tärkeä huolehtia ajan tasalle osoitetietonsa väestörekisteriin. Osoitteenmuutosilmoitus täytetään oheisen linkin kautta ja se lähetetään sähköisesti tai postitse allekirjoitettuna joko suoraan maistraattiin tai Suomen edustustoon.
Päivitetty 29.5.2018
