Ensimmäinen Australiassa ja Uudessa-Seelannissa käynyt suomalainen oli turkulaissyntyinen Herman Dietrich Spöring, joka kuului löytöretkeilijä James Cookin miehistöön sen rantautuessa Australiaan vuonna 1770. Spöring toimi tutkimusmatkalla tieteellisenä avustajana ja piirtäjänä. Spöringin piirroksia löytöretkeltä säilytetään British Museumissa Lontoossa. Canberrassa on katu, joka on nimetty Spöringin mukaan.
Ensimmäiset pysyvät suomalaissiirtolaiset tulivat Australiaan Victorian kaivoksille kultaa vuolemaan 1850-luvulla. Ensimmäinen varsinainen muuttoaalto Australiaan oli1920-luvulla, jolloin Australiasta tuli Kanadan ohella tärkein suomalaisen kaukosiirtolaisuuden kohde. Suomalalaissiirtolaisia houkutti Australiaan parempi elämä. Ruumiilliseen työhön tottuneina he olivat kysyttyä työvoimaa etenkin Queenslandin sokeriruokopelloilla ja Mount Isan kaivoksessa.
Toinen aalto, noin 20 000 suomalaista, osui toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan ja jatkui aina 1970-luvulle asti. Australian valtio helpotti eurooppalaisten siirtolaisten, ml suomalaissiirtolaisten, maahanpääsyä myöntämällä matka-avustuksia. Monet tulivat töihin rakennuksille ja kaivoksiin. Kotimaan olojen kohennuttua ja Australian lopetettua matka-avustukset 1970-luvun alussa muuttovirta tyrehtyi. Sen jälkeen tulijat ovat olleet enimmäkseen eri alojen asiantuntijoita, jotka eivät välttämättä ole jääneet pysyvästi Australiaan.
Australiassa asuu tällä hetkellä noin 30 000 henkilöä, joilla on suomalaiset sukujuuret.
