Kahdenväliset suhteet

Suhteet

Suomen ja Australian kahdenväliset suhteet ovat perinteisesti hyvät mutta ohuet. Suomen ja Australian näkemykset useimmista kansainvälispoliittista kysymyksistä ovat usein lähellä toisiaan. Kanssakäyminen ei pitkän etäisyyden vuoksi kuitenkaan ole kovin vilkasta lukuun ottamatta yritystoimintaa.

Kaupallis-taloudelliset suhteet

Australia on Suomelle tärkeä kauppakumppani: se on Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa Euroopan ulkopuolella. Lisäksi Australia on Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani Aasian ja Oseanian maista (Tulli). Vientiä Australiaan ovat pitkään hallinneet metsäteollisuuden tuotteet. Niiden rinnalle ovat viime vuosina nousseet teollisuuden tarvitsemat erityiskoneet, elektroniset laitteet ja kuljetusvälineet. Suomen tavaratuonti Australiasta keskittyy kaivannaisiin, elintarvikkeisiin ja vähäisessä määrin koneisiin ja laitteisiin. (Tulli)
Australian kanssa käytävä kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä koko 2010-luvun.
Tavarakauppa Suomen ja Australian välillä vuonna 2016 oli arvoltaan noin 503 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin sama luku oli noin 526 miljoonaa euroa. Australian tuonti Suomeen oli yhteensä noin 101 miljoonaa euroa. Suomi puolestaan vei Australiaan 402 miljoonan euron edestä. (Tulli) Palvelukauppa maiden välillä oli vuonna 2016 373 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna palvelukaupan arvo oli 379 miljoonaa euroa. Palvelukaupasta Suomen viennin osuus oli 250 miljoonaa euroa ja tuonnin osuus 123 miljoonaa euroa. (Tilastokeskus)
Suomalaisyritysten kansainvälistyminen näkyy Australiassa. Suomalaisyritykset ovat menestyneet Australiassa hyvin ja liikevaihto Australiassa ylittää vientiluvut selvästi: suomalaiset pyörittivät vuonna 2017 maassa arviolta yli 2,5 miljardin euron liikevaihtoa. Australiassa toimii lähes 40 suomalaisyritystä ja noin 200 suomalaisella brändillä on edustus Australiassa. Liikevaihdoltaan suurimmat suomalaiset yritykset Australiassa ovat Nokia, Huhtamäki, Kone ja Outokumpu.
Kaupankäynnin esteitä suomalaisyrityksille Australiaan ei ole havaittavissa lukuun ottamatta joitakin viisumiongelmia sekä viiden prosentin tariffia eurooppalaiselle puutavaran tuonnille.
Suomalaisinvestointien kanta Australiassa on pysynyt viime vuosina alle kymmenessä miljoonassa eurossa samoin kuin australialaisinvestointien kanta Suomessa.
Suomen Canberrassa oleva suurlähetystö tekee vienninedistämistyötä avustamalla suomalaisyrityksiä mahdollisissa kauppapoliittisissa ongelmissa sekä osallistumalla suomalais-australialaisen kauppakamarin työhön. Vienninedistämistä tehdään myös yhteistyössä Suomen  Oseanian kunniakonsuleiden kanssa. Myös vienninedistämistä sekä yritysyhteistyötä kehittävä Business Finland toimii Australiassa, sillä Business Finland avasi vientikeskuksen Sydneyyn syksyllä 2019.

Kulttuurisuhteet

Suomalaisesta kulttuurikentästä Australiassa tunnetaan suomalainen arkkitehtuuri, muotoilu ja musiikki. Suomen suurlähetystörakennus on nähtävyys Canberrassa.

Suomalaiset, suomen kieli

General Assisted Passage Schemen puitteissa Australiaan muutti 1950-luvun lopulla lähes 6000 suomalaista, ja määrä oli samaa suuruusluokkaa 1960-luvun lopun muuttoaallon yhteydessä. Tämä siirtolaisuus oli osittain samanaikaista kuin suuri siirtolaisaalto Ruotsiin vuosina 1969–1970. Suomalaisista maahanmuuttajista on kirjattu hajatietoja jo 1850-luvulta alkaen.
Australiassa on arviolta 30 000 asukasta, joilla on suomalaiset sukujuuret. Valtaosa suomalaisista asuu Brisbanen lähistöllä, Sydneyssä, Melbournessa ja Canberrassa. Ikääntymisen ja maahanmuuton vähentymisen seurauksena suomalaisten määrä Australiassa on laskusuunnassa. Vuoden 2016 väestölaskennan mukaan Australiassa asuvien Suomessa syntyneiden henkilöiden määrä oli 7711. Suomen kieltä puhuvien henkilöiden lukumäärä oli 5957.  Monet eivät enää tunnista sukujuuriaan, vaan ovat omaksuneet täysin maan kulttuurin ja tavat.
Australiassa toimii vajaat parikymmentä Suomi-seuraa ja osavaltioiden pääkaupungeissa toimii suomen kielen opetukseen keskittyneitä Suomi-kouluja. Brisbanen lähettyvillä on suomalaissyntyisten vanhusten vanhainkoti.

Sopimukset

Kahdenvälisen sopimuskentän keskeinen sopimus on vuonna 2006 allekirjoitettu kaksinkertaisen verotuksen estämistä koskeva sopimus. Vastavuoroinen sairaanhoitosopimus on ollut voimassa vuodesta 1993 lähtien. Maiden välinen sosiaaliturvasopimus allekirjoitettiin Helsingissä 10. syyskuuta 2008, ja se astui voimaan 1. heinäkuuta 2009. Sopimuksen myötä mahdollistuu ja yksinkertaistuu vanhuus- ja työeläkkeiden maksaminen Suomen ja Australian välillä. Suomessa ja Australiassa matkustavien nuorten lyhytaikaisia työmahdollisuuksia on pyritty helpottamaan maiden välille solmitun Working Holiday Makers -pöytäkirjan avulla. Sopimus tuli voimaan 1. toukokuuta 2002.
Tarkempia tietoja

Vierailut

Presidentti Halonen teki valtiovierailun Australiaan helmikuussa 2007. Australian kenraalikuvernööri Cosgrove tapasi presidentti Niinistön valtiovierailullaan Suomessa kesäkuussa 2016. Muilta osin korkean tason kahdenvälinen vierailuvaihto on ollut suhteellisen vähäistä. Parlamenttien välinen yhteydenpito on ollut tiiviimpää. Eduskunnan viimeisimpiä vierailuja Australiaan ovat olleet valtionvarainvaliokunnan maatalousjaoston vierailu helmikuussa 2008, sosiaali- ja terveysvaliokunnan vierailu maalis-huhtikuussa 2008 ja tarkastusvaliokunnan vierailu elokuussa 2009. Australian ulkoministeri Kevin Rudd osallistui YK:n pääsihteerin kestävän kehityksen paneelin kokoukseen Helsingissä toukokuussa 2011 ja kävi samassa yhteydessä  keskustelut ulkoasiainministeri Alexander Stubbin kanssa. Vuonna 2015 Australian ympäristöministeri Greg Hunt vieraili Suomessa keskustelemassa Ison Valliriutan tilasta. Alexander Stubb vieraili ulkomaankauppaministerin ominaisuudessa Uudessa-Seelannissa ja Australiassa marras-joulukuussa 2013. Ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö vierailivat Australiassa helmi-maaliskuussa 2016. Vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila vieraili Australiassa ja elinkeinoministeri Mika Lintilä teki Team Finland-vierailun Australiaan ja Uuteen-Seelantiin alkuvuodesta 2018.

Historia

Suomi nimitti oman virallisen konsulinsa Sydneyyn jo vuodenvaihteessa 1918-1919. Konsulaatti edusti yksin Suomea Australiassa aina vuoteen 1968 asti. Maamme edustus Australiassa keskeytyi Britannian katkaistua diplomaattisuhteet Suomen jatkosodan vuoksi joulukuussa 1941. Maiden väliset suhteet normalisoitiin sodan jälkeen nopeasti. Diplomaattisuhteet maiden välillä solmittiin uudelleen vuonna 1949.
Suomi siirsi diplomaattisen edustuksensa Canberraan vuonna 1966. Edustus korotettiin suurlähetystöksi vuonna 1968. Australia vuokrasi Suomen suurlähetystölle tontin Canberran Yarralumlan kaupunginosasta, jonne valmistui yhdistetty kanslia ja residenssi vuonna 1968.
Reilun vuosikymmenen toiminnan jälkeen vanha rakennus alkoi käydä ahtaaksi, ja kanslian tilalle päätettiin rakentaa uudet tilat. Uuden kanslian suunnittelemiseksi järjestettiin arkkitehtikilpailu 1997. Voittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto Hirvonen–Huttusen suunnittelema "Ilmarinen". Laajasti kiinnostusta herättänyt uusi kansliarakennus otettiin virallisesti käyttöön helmikuussa 2002. Sydneyn konsulaatti suljettiin lokakuussa 2012.
Suomen Australian suurlähettiläät ja asiainhoitajat  Asiainhoitajat:
  • Kaarlo J. Nauklér, Sydney, 1919-1921
  • Harold Tanner, Sydney, 1921-1935
  • Paavo Simelius, Sydney, 1935-1941 ja 1949-1958
  • Toivo Kala, Sydney, 1958-1963
  • Olavi Wanne, Sydney/Canberra, 1963-1968
Suurlähettiläät:
  • Tuure Mentula, 1969-1975
  • Åke Backström, 1975-1980
  • Veikko Huttunen,  1980-1983
  • Osmo Lares,  1983-1987
  • Ulf-Erik Slotte, 1987-1991
  • Charles Murto,  1991-1996
  • Esko Hamilo, 1996-2001
  • Anneli Puura-Märkälä, 2001-2005
  • Glen Lindholm, 2005-2009
  • Maija Lähteenmäki, 2010-2012
  • Pasi Patokallio 2013-2016
  • Lars Backström 2016-2020
  • Satu Mattila-Budich 2020-